laskentamuodoista

Laskentamuotoista on käytetty termi kuvaamaan erilaisia menetelmiä ja järjestelmiä, joilla laskenta tai laskutoimitukset toteutetaan. Käsite on yleistermi, jolla viitataan sekä teoreettisiin symbolisiin että käytännön numeerisiin ratkaisumenetelmiin. Laskentamuodot voidaan luokitella useisiin ryhmiin, kuten analyyttinen laskenta (terveiden kaavojen ja suljettujen ratkaisujen etsiminen), symbolinen laskenta sekä numeerinen laskenta, jossa ratkaisut saadaan likimääräisin menetelmin. Numeraaliset menetelmät voivat olla iteratiivisia tai suoria, ja ne voivat toteutua esimerkiksi differentiaali-, integraali- tai optimointiongelmissa.

Laskentamuotoja tarkastellaan usein myös käytetyn ympäristön mukaan: käsinlaskenta, mekaaniset tai sähköiset laskimet sekä ohjelmistopohjaiset työkalut, kuten laskentaohjelmistot ja ohjelmointikielet. Laskentamuodon valintaan vaikuttavat ongelman luonne, haluttu tarkkuus, käytettävissä oleva laskentateho sekä aika- ja resurssivaatimukset.

Historia osoittaa siirtymän käsinlaskemisesta mekaanisiin ja sähköisiin laskimiaikakausiin sekä lopulta tietokoneisiin, jotka mahdollistavat monimutkaisten ja suurten laskentojen suorittamisen. Laskentamuodot ovat keskeisiä matematiikassa, tietojenkäsittelyssä, fysiikassa, taloustieteessä ja teknikassa, ja ne täydentävät toisiaan eri sovellusalueilla.

Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota yleiskuva laskentamuodoista eikä sitoa niitä mihinkään yhteen sovellukseen. Lisätietoja löytyy laskennasta, numeerisesta analyysistä sekä algoritmeista.