Laskentamuotoja

Laskentamuotoja tarkoittaa erilaisten laskentatapojen sekä välineiden muodostamaa kokonaisuutta. Termi viittaa siihen, miten laskutoimitukset suoritetaan ja millaisia välineitä, tekniikoita sekä ohjelmistoja käytetään. Laskentamuotoja tarkastellaan sekä matematiikan opetuksessa että käytännön työssä kuten tekniikassa, taloudessa ja tieteellisessä tutkimuksessa.

Historian näkökulmasta laskennan välineet ovat kehittyneet abakuksesta mekaanisiin laskimiin ja lopulta elektronisiin tietokoneisiin, mikä on mahdollistanut yhä monimutkaisemman ja nopeamman laskennan.

Yleisimmät laskentamuodot voidaan jakaa seuraavasti: mielessä laskeminen (päässä tapahtuva laskenta); paperilaskenta; laskinlaskenta (laskimen käyttö); taulukkolaskenta (esim. taulukkolaskentaohjelmistot kuten Excel); ohjelmallinen laskenta (tietokone- ja ohjelmointikielillä tehtävä laskenta); symbolinen laskenta (tietokonealgebra; esimerkiksi Maplet tai Mathematica); numeerinen laskenta ja simulointi (likimääräiset ratkaisut ja mallintaminen), sekä tilastollinen laskenta.

Käytännössä laskentamuotojen valinta riippuu tehtävästä, tarvittavasta tarkkuudesta, käytettävissä olevista resursseista ja aikarajoitteista. Opetuksessa sekä tutkimuksessa ja teollisuudessa laskentamuotoja voidaan käyttää yhdessä: aluksi voidaan havainnollistaa konseptit käsin ja sen jälkeen vahvistaa tulokset ohjelmallisesti tai välineillä, jotka vastaavat käytännön vaatimuksia.