käärme

Käärmeet ovat raajanpuutteisia selkärankaisia, jotka kuuluvat järjestykseen Serpentes. Niiden keho on pitkä ja litteä, iho suomujen peitossa ja pää muodoltaan yksinkertainen. Niillä ei ole ulkoisia korvia, ja ne havaitsevat ympäristönsä pääasiassa liikkeen kautta sekä hajuaistiaan ja kitalakeen liittyvää sensorista järjestelmää hyödyntäen. Käärmeet esiintyvät lähes kaikkialla maapallolla: metsissä, aavikoilla, vuoristoissa, joissa sekä makean että suolaisen veden äärellä. Merikäärmeet ja merilohet ovat sopeutuneet elämään meressä.

Maailmassa tunnetaan noin 2900 lajia. Suurin osa lajeista on myyriäjäisiä. Käärmeet jaetaan useisiin ryhmiin, joista kuuluisimmat ovat myrkkykäärmeet (Elapidae ja Viperidae) sekä runsaasti ei-Myrkkykäärmeiksi katsottuja Colubridae- ja muita ryhmiä. Myrkkymatkissa käärmeet käyttävät myrkkyä saaliin pysäyttämiseen tai ruumin avaamiseen; myrkyt voivat olla neurotokkisia, verenkierrossa vaikuttavia tai niiden yhdistelmiä. Myrkkykäärmeet käyttävät ikään kuin toimivaa pistokkaa, useimmiten pitkillä sarvetuhkilaisilla luukkuhammasnaisilla.

Ravinto koostuu pääasiassa pienistä selkärankaisista, kuten jyrsijöistä, linnuista, sammakoista ja liskoista. Osa lajeista saalistaa puristamalla saaliinsa, toiset käyttävät myrkkyä ja saavat saaliin nopeasti hallintaansa. Lisääntyminen on monimuotoista: useimmat lajit muni, mutta on myös lajeja, jotka synnyttävät eläviä poikasia tai kehittävät munan sisällä poikasia.

Käärmeet ovat ekosysteemissä tärkeitä saaliin populaatioiden säätelijöitä ja niillä on sekä suojelullista että kulttuurista arvoa. Uhiksi niiden selviytyminen käy muun muassa elinympäristöjen pirstoutumisesta, ilmastonmuutoksesta ja salametsästyksestä. Useimmat lajit ovat suojelun alaisia tai luokitellaan uhanalaisiksi eri maiden tasoilla.