kyselyinstrumenteissa

Kyselyinstrumenteissa tarkoittaa tutkimusmenetelmissä käytettyjä välineitä, joiden avulla kerätään tietoa vastaajilta. Kyselyinstrumentit voivat koostua kysymyslomakkeista, skaalamittareista, vastausvaihtoehdoista sekä verkkokyselyalustoista. Ne suunnitellaan mittaamaan määriteltyjä rakennetekijöitä sekä vastaajien asenteita, mielipiteitä ja käyttäytymistä.

Kyselyinstrumenttien suunnittelu alkaa käsitteellistämisestä: määritellään tutkittavat ilmiöt ja niiden operatiivinen mittaaminen kysymyksinä. Sisällönvaliditeetti ja mittausrakenteen laatu varmistetaan asiantuntija-arvioinnilla ja pilottitutkimuksilla. Itemien laatua arvioidaan tilastollisin ja laadullisin menetelmin ennen varsinainen datankeruuta.

Yleisiä itemityyppejä ovat suljetut kysymykset (monivalinta, kyllä/ei -vaihtoehdot), Likert-asteikot sekä avokysymykset. Likert-asteikot ovat usein 5–7 pykälän mittaisia ja ne mittaavat asenteita, arvoja tai mielipiteitä. Itemien kokoa ja rakennetta muokataan, jotta mittaus pysyy luotettavana ja validina.

Luotettavuus ja validiteetti: sisäinen johdonmukaisuus (Cronbachin alpha), test-retest -reliabiliteetti sekä konstruktiivinen ja kriteerien validiteetti sekä konvergentti ja divergerentti validiteetti.

Käytännön huomioita: verkkokyselyt mahdollistavat suurten otosten keräämisen, mutta voivat lisätä vastausaktiivisuuteen liittyviä haasteita sekä teknisiä esteitä.

Eettiset näkökohdat: vastaajien vapaaehtoisuus, tietosuoja, anonymisointi sekä datan tallennus ja säilytys. Käännösten ja kulttuurillisten sovitusten aikana tarvitaan käännöksiä ja takaisinkäännös sekä kulttuurinen validointi.

Kyselyinstrumenttien laadun arviointi parantaa tutkimusten luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta eri asetelmiin, kuten yhteiskuntatieteissä, markkinatutkimuksissa ja terveydenhuollon tutkimuksissa.