kyselyajan

Kyselyajan on suomenkielinen termi, joka viittaa aikaan, jonka kuluessa kyselytutkimus eli survey kerää tietoja. Termi muodostuu sanoista kysely ja ajan. Kyselyaika määritellään tutkimussuunnitelmassa ennen tiedon keruuta ja se voi olla kiinteä (tarkka alku- ja lopetuspäivä) tai joustava/kiertävä (esimerkiksi jatkuvaan osallistumiseen perustuva keräys).

Käyttö ja konteksti

Kyselyaikaa sovelletaan laajasti tutkimus- ja markkinatutkimuksessa sekä julkisissa mielipidekyselyissä. Se liittyy sekä suunnitteluun että aineiston laatuun: aikarajojen selkeys auttaa rekrytoinnissa, vastausten aikatauluttamisessa ja tapahtumaketjujen hallinnassa sekä mahdollistaa ajankohdista johtuvien piirteiden hallinnan.

Tärkeimmät tekijät

Kyselyajan pituus vaikuttaa vastausprosenttiin, aineiston edustavuuteen ja tutkimuksen kustannuksiin. Liian lyhyt aika voi rajoittaa osallistumismahdollisuuksia, kun taas liian pitkä aika altistaa muistiperusteisille virheille ja ulkopuolisten tapahtumien vaikutuksille. Riippuen menetelmästä (verkkokysely, puhelin, kasvokkain) kyselyajan suunnittelussa huomioidaan päivä- ja viikonajankohtaiset vasteajat sekä mahdolliset sesonkivaihtelut.

Versiointi ja vertailtavuus

Kyselyaika vaikuttaa aineiston vertailukelpoisuuteen muun aikajäsenen kanssa. Tutkimuksissa, joissa seurataan muutoksia ajan kuluessa (paneli), kyselyaikaa voidaan pidentää tai muuttaa, mikä on oleellista tulosten tulkinnassa ja koulutushydystämisessä.

Lähinnä liittyvät termit: kysely, tutkimusdesign, vastausprosentti, näytteenotto, tietosuoja.