kvartsikelloja

Kvartsikelloja ovat kelloja, joiden ajannäytön perusta on kvartsikiteen elektroninen värähtely. Kun kvartsikailetta muistuttava oskillaattori saa jännitteen, kiteen taajuus on vakaa ja noin 32 768 kertaa sekunnissa. Tämä taajuus muunnellaan elektronisesti lukemaan värähtelyt sekä ohjaamaan joko analogisella mekanismilla liikutettavaa viisaristoa tai digitaalisella näytöllä ilmenevää aikaa.

Kvartsikellojen kehitys mullisti kelloteollisuuden. Ensimmäinen kaupallinen kvartsikello, Seiko Astron, julkistettiin vuonna 1969, ja kvartsirevoluutio johti myöhemmin sveitsiläisen kellateollisuuden askeleen taaksepäin monien halvempien ja tarkempien kvartsikellojen tuloa käyttöön. Kvartsikellot ovat yhä yleisiä sekä arkipäivän että ammattilaiskäytössä.

Toiminta ja tarkkuus: Kvartsikiteen taajuus on erittäin vakaa, mutta lämpötilavaihtelut voivat vaikuttaa siihen. Monet kellot sisältävät lämpötilansiirroinnin (TCXO) tai muita kompensaatiotekniikoita. Joidenkin mallien kanssa on radio-ohjattu synkronointi, jolloin kello vastaanottaa aikamerkin ja päivittää itsensä automaattisesti. Tavallinen kvartsikello on aproxin +−15 sekuntia kuukaudessa; thermocompensated-versiot voivat olla noin ±5 sekuntia vuodessa; radio-ohjatut kvartsikellot voivat olla tarkempia, jopa alle sekunnin.

Virtalähde ja tyypit: Kvartsikellot toimivat paristolla tai akulla; on myös aurinkopohjaisia malleja, kuten Solar- tai Eco-Drive -tyypit. Saatavilla ovat analogiset kvartsikellot viisarien kanssa sekä digitaaliset kvartsikellot LCD- tai LED-näytöillä, sekä näiden yhdistelmät.