kuulontesteja

Kuulontestejä, eli kuulontutkimuksia, käytetään arvioimaan henkilön kuulokykyä. Nämä testit voivat auttaa tunnistamaan kuulonaleneman syyn ja vakavuuden. Kuulontutkimuksia tehdään useissa eri tilanteissa, kuten rutiininomaisissa terveystarkastuksissa, jos epäillään kuulöongelmia tai esimerkiksi ennen tiettyjä lääketieteellisiä toimenpiteitä.

Yleisin kuulontutkimus on audiometria, jossa mitataan henkilön kykyä kuulla eri taajuuksilla ja eri voimakkuuksilla. Tämä tapahtuu yleensä äänieristetyssä kopissa. Henkilö kuulee kuulokkeista erilaisia ääniä ja ilmoittaa, milloin kuulee ne. Tulokset tallennetaan audiogrammiin, joka visualisoi kuulokäyrän.

Muita kuulontestejä ovat tympanometria, joka mittaa tärykalvon ja välikorvan toimintaa, sekä kuuloluustoärsytyksen (otoakustisten emissioiden) mittaus, joka arvioi sisäkorvan simpukan (cochlea) toimintaa. Elektrofysiologisia kuulontutkimuksia, kuten aivorunkoevokoituja vasteita (BAEP), käytetään, kun henkilö ei pysty osallistumaan tavallisiin testeihin, esimerkiksi pienten lasten tai syvästi kuulovammaisten kohdalla.

Kuulontestien tulokset auttavat terveydenhuollon ammattilaisia määrittämään sopivimmat hoitomuodot, kuten kuulokojeet, lääkityksen tai kirurgian. Säännölliset kuulontarkastukset ovat tärkeitä erityisesti henkilöille, jotka altistuvat kovalle melulle tai joilla on perinnöllinen alttius kuulöongelmille.