kustannusylityksiä

Kustannusylityksiä tarkoitetaan tilannetta, jossa projektin todelliset kustannukset ovat suuremmat kuin alun perin suunniteltu budjetti. Ylityksen määrittelyyn käytetään usein prosentuaalista mittaria: ylitysprosentti = (toteutuneet kustannukset - budjetti) / budjetti × 100 prosenttia. Joissakin yhteyksissä käytetään myös nykyisen kustannusarvion ja alkuperäisen budjetin välistä eroa.

Syyt kustannusylityksiin ovat moninaisia. Ne voivat johtua epärealistisista alkuarvioista ja optimismista, laajuuden kasvusta eli scope creepistä, muutospyyntöjen laajamittaisesta toteutuksesta, aikataulun viivästyksistä sekä inflaatiosta ja kustannusten noususta. Myös hankintaprosessin ongelmat, riskien alidiagnointi sekä projektin hallinnan puutteet voivat lisätä riskiä joutua ylitykseen. Kustannusylitykset syntyvät usein useamman tekijän yhteisvaikutuksesta.

Vaikutukset voivat olla merkittäviä. Ne voivat heikentää hankkeen taloudellista kannattavuutta, lisätä rahoitusvaatimuksia ja aiheuttaa aikataulujen pitkittymistä sekä huonontaa julkisen tai organisaation luotettavuutta. Erityisesti suuria julkisia tai infrastruktuurihankkeita koskevat ylitykset voivat vaikuttaa koko rahoituskehykseen ja priorisointeihin.

Ehkäisy ja hallinta perustuvat parempiin ennusteisiin ja riskien hallintaan. Käytettyjä strategioita ovat referenssiluokkien ennusteiden hyödyntäminen, riittävät varaukset ja kustannusvarat, vaiheistettu toteutus, riippumattomat arvioijat sekä jatkuva kustannusseuranta ja projektin muutoksista raportointi. Näin pyritään havaitsemaan poikkeamat ajoissa ja hallitsemaan kustannusylitysten riskejä.

Kustannusylityksiä esiintyy erityisesti rakennus-, infrastruktuuri- ja ohjelmistoprojekteissa, mutta ilmiö on yleinen monilla toimialoilla. Suomessa ja muualla kustannushallinta on yleinen osa projektinhallinnan viitekehyksiä ja julkisen talouden valvontaa.