kurpitsat

Kurpitsat ovat kurpitsakasvien hedelmiä, joita viljellään sekä ruokakäyttöön että koristeiksi. Suurimpia kotipuutarhoissa viljeltyjä lajikkeita ovat Cucurbita pepo, Cucurbita maxima ja Cucurbita moschata. Hedelmä on usein pyöreä tai soikea, kuoriltaan kovaa ja väriltään useimmiten oranssi, vihertävä tai raidallinen. Sisällä on makea oranssi hedelmäliha ja keskellä siemenkota. Kurpitsat voivat olla sekä suuria ruokakurpitsoita että pienempiä koristekurpitsoja.

Kasvatus ja viljely: Kurpitsat tarvitsevat pitkän kasvukauden, lämpimän sään ja runsaasti auringonvaloa. Ne kasvavat köynnöksinä ja tarvitsevat tilaa sekä tukea. Maaperän tulisi olla multavaa ja hyvin vettä läpäisevää sekä runsasravinteista. Istutukset ajoitetaan siten, että viimeiset yöpakkaset ovat ohitse. Kypsyminen kestää useita viikkoja ja riippuu lajikkeesta; sadonkorjuu tapahtuu, kun kuori on kiinteä ja hedelmä on kypsä.

Käyttö ja ravinto: Kurpitsan liha on monipuolinen ruoka-aine; sitä käytetään keitoissa, muhennoksissa, paahdettuna ja muusina sekä täytettynä. Sitä käytetään myös leivonnaisissa. Kurpitsansiemenet ovat syötäviä ja niitä paahdetaan usein naposteltavaksi. Ravintoarvoa: kurpitsat sisältävät runsaasti beetakarotenia (A-vitamiinin esiaste), kuitua sekä C- ja kaliumia, ja ne ovat vähärasvaisia ilman lisäöljyä.

Historia ja varastointi: Kurpitsat ovat kotoisin Amerikan mantereelta ja niitä on viljelty Mesoamerikassa jo ennen eurooppalaista kontaktia. Eurooppaan ne levisivät 1500–1600-luvuilla, ja nykyään niitä viljellään laajasti ympäri maailmaa. Suurimmat tuottajamaat ovat Yhdysvallat, Kiina, Intia ja Turkki. Tuoreet kurpitsat säilyvät viileässä, kuivassa tilassa useita viikkoja tai kuukausia; koristekäyttöön tarkoitetut lajikkeet voivat säilyä pitkään.