kuivatuskriteeri

Kuivatuskriteeri on ehto tai kriteeri, jolla päätetään, milloin näyte on riittävän kuiva tai kuivatusprosessi voidaan lopettaa. Se määrittää, millä perusteella kosteuspitoisuus tai kuivumisen pysähtyminen todetaan.

Yleisimpiä kuivatuskriteerejä ovat: (1) vakituinen massa eli näyte saavuttaa konstantin massan kahden peräkkäisen punnituksen välillä, (2) massan pienenemisen nopeuden aleneminen tiettyyn kynnysarvoon, tai (3) tavoite kosteuspitoisuus, jonka saavuttaminen lopettaa kuivausprosessin. Käytännössä kriteeri voidaan valita materiaalin luonteen, standardien vaatimusten ja lopullisen käyttötarkoituksen mukaan.

Menetelmälle kuivatuskriteerin määrittämiseksi käytetään yleisesti ovenkuivausta tai muuta kuivatusmenetelmää. Näyte painetaan ennen kuivausta, ja se kuivataan säädetyn lämpötilan ja ajan mukaan (esimerkiksi 50–105 °C riippuen materiaalista). Kuivauksen aikana mitataan massa säännöllisesti; kuivauksesta palautetaan näyte desikointipäivään, jotta kosteus ympäristön vaikutuksesta pysyy minimissä. Kun kahden peräkkäisen punnituksen välinen massamuutos on määritellyn kynnysarvon alle, kuivaus lopetetaan ja lopullinen massa määritetään.

Kuivatuskriteerien standardointi mahdollistaa tulosten vertailun eri laboratorioiden välillä, ja ne vaikuttavat sekä tuotteiden laatuun että energiankulutukseen. Ne ovat keskeisiä erityisesti materiaali- ja elintarviketurvallisuuden sekä tieteellisen tutkimuksen kontekstissa.

Lisätietoa: kosteuspitoisuus, kuivausmenetelmät, standardit (ISO, ASTM).