kosteuttuvuuteen

Kosteuttavuus, tai kosteuttuvuuteen liittyvä ominaisuus, kuvaa aineen tai tuotteen kykyä tuoda, säilyttää tai vahvistaa ihon tai hiusten kosteutta. Se on keskeinen osa kosteuttavien tuotteiden tehokkuutta ja siihen vaikuttavat sekä ainesosien luonne että tuotteen koostumus.

Kosteuttavuus saavutetaan useilla tavoilla. Humektantit, kuten glyseriini, propyleeniglykoli ja ureaa, vetävät vettä ympäristöstä tai ihonalaisesta tilasta. Emollientit pehmittävät ja tasoittavat ihon tai hiusten pintaa parantaen kosteuden tuntoa. Okklusiiviset aineet, kuten petrolatum tai silikonit, muodostavat esteen, joka vähentää veden haihtumista. Usein optimaalinen kosteuttavuus saavutetaan yhdistämällä nämä vaikutusmekanismit.

Kosteuttavuuden mittaaminen ja arviointi perustuvat sekä in vitro- että in vivo -menetelmiin. Tavallisina mittareina käytetään ihon kosteuden mittaamista (corneometria), transepidermaalisen veden haihtumisen mittausta (TEWL) sekä subjektiivista tuntumamittauksia. Arvioinnissa huomioidaan myös ympäristötekijät (ilman kosteus ja lämpötila), ihon tyyppi sekä mahdolliset iho- tai hiusongelmat.

Käytännössä kosteuttavuus on keskeinen tekijä kosmetiikkatuotteiden kehityksessä ja valinnassa. Tuotteiden tavoitteena on tarjota sekä välitöntä kosteutta että pitkäaikaista kosteuden säilymistä, jotta iho tai hiukset tuntuvat pehmeiltä, joustavilta ja tasapainoisilta. Yleisimmät käyttökohteet ovat kasvojen ja kehon kosteuttavat voiteet, esimerkiksi voiteet, seerumit sekä hiustenhoitotuotteet.