korvausvelvoitteita

Korvausvelvoitteet ovat oikeudellisia velvoitteita, joissa vastapuolen on korvattava toiselle aiheutuneet vahingot, kustannukset tai menetetty etu. Ne voivat syntyä sekä sopimuksesta että muusta vahingonkorvauslainsäädännöstä, ja niillä pyritään palauttamaan vahingoittuneen asema sellaiseksi kuin vahinko olisi ollut, jos se ei olisi tapahtunut.

Sopimusperusteinen korvausvastuu syntyy, kun sopimusta ei täytetä tai se täytetään puutteellisesti ja tästä aiheutuu vahinkoa. Vahingonkorvausvastuu voi lisäksi syntyä yleisestä laiminlyönnistä tai muusta lain perusteelta, jossa säädetään vastuusta vahingon ilmoittamisesta tai estämisestä. Näissä tapauksissa korvausmitta ja vastuun laajuus määräytyvät sekä sopimuksen ehdoista että yleisten vastuusääntöjen mukaan.

Korvausvelvoitteet voivat kattaa sekä taloudelliset haitat (esimerkiksi menetetty tulo, ylimääräiset kustannukset, oikeudenkäyntikulut) että mahdollisesti ei-taloudelliset haitat. Korvauspyyntöjen menestymiseen vaikuttavat muun muassa syy-yhteys, vahingon ennakoitavuus sekä se, onko vahinko kohtuudella vältettävissä. Vastuuseen liittyy usein myös mahdollisuus vahingonkorvauksen rajoituksiin tai sovittuihin poikkeuksiin.

Käytännössä korvausvelvoitteet ovat keskeinen osa yksityisoikeutta. Vahingonkorvausasiat voivat edellyttää todistamista, ja niiden hoitamiseen liittyy usein vakuutuksia sekä mahdollisuus sovitteluun tai oikeudenkäyntiin. Korvausvelvoitteiden käsittelyyn vaikuttavat sekä sopimuslausekkeet että voimassa oleva lainsäädäntö.