kortisoolitasoihin

Kortisoolitasot viittaavat veren tai syljen kortisolin, steroidihormonin, määrään kehossa. Kortisoli on elintärkeä hormoni, jota lisämunuaiset tuottavat vastauksena stressiin ja alhaiseen verensokeriin. Sillä on monia toimintoja, mukaan lukien glukoosin aineenvaihdunnan säätely, immuunijärjestelmän toiminnan estäminen ja tulehduksen vähentäminen.

Kortisolin tuotantoa säätelee hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakseli. Kun keho havaitsee stressin, hypotalamus vapauttaa kortikotropiinia vapauttavan hormonin (CRH), joka stimuloi aivolisäkettä vapauttamaan adrenokortikotrooppista hormonia (ACTH). ACTH puolestaan ​​stimuloi lisämunuaisia ​​tuottamaan kortisolia. Tämä on negatiivinen takaisinkytkentäjärjestelmä, jossa korkea kortisolin taso estää CRH:n ja ACTH:n vapautumisen.

Normaalisti kortisolin tasot ovat korkeimmillaan aamulla ja laskevat illalla. Tämän vuorokausirytmin häiriöt voivat viitata erilaisiin terveydellisiin ongelmiin. Krooninen stressi voi johtaa kohonneisiin kortisolin tasoihin, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti terveyteen ja lisätä riskiä sairastua sairauksiin, kuten metaboliseen oireyhtymään, sydänsairauksiin ja mielialahäiriöihin.

Liian alhaiset kortisolin tasot, kuten Addisonin taudissa, voivat aiheuttaa väsymystä, heikkoutta ja painon laskua. Liian korkeat kortisolin tasot, kuten Cushingin oireyhtymässä, voivat johtaa painonnousuun, lihasheikkouteen, korkeaan verenpaineeseen ja diabetesriskiin. Kortisolin mittaaminen verestä tai syljestä on yleinen tapa arvioida lisämunuaisten toimintaa ja diagnosoida näitä tiloja.