kortisolivastetta
Kortisolivastetta kuvaillaan elimistön endokriinisena reaktiona stressiin, jota säätelee hypothalamus–aivolisäke–lisämunuaisakseli (HPA-akseli). Stressi tai fyysinen rasitus käynnistää CRH:n vapautumisen hypothalamuksesta, mikä puolestaan stimuloi aivolisäkkeen etuosaa ACTH:n tuotantoon. ACTH saa lisämunuaiset erittämään kortisolia, jonka määrä ja vaikutukset riippuvat sekä tilanteesta että pitkän aikavälin säätelystä.
Kortisolilla on moninaiset vaikutukset: se lisää veren glukoosipitoisuutta, mobilisoi energiaa kudoksille, säätelee immuunipuolustusta ja vaikuttaa verenpaineeseen
Diurnaalinen rytmi ja yksilölliset vaihtelut ovat tärkeä osa kortisolivastetta. Kortisoli on tyypillisesti korkeimmillaan aamulla heräämisen yhteydessä
Mittaaminen ja kliininen käyttö: Kortisolipitoisuuksia voidaan mitata verestä tai syljestä, mikä mittaa eri ajanhetkiä ja päivittäistä