kortikosteroidide

Kortikosteroidide ovat hormonitoiminnallisia yhdisteitä, joita tuottaa kortisolien alueella. Ne jaetaan pääasiassa glukokortikoideihin ja mineralokortikoideihin, joilla on erilliset vaikutukset. Glukokortikoidit, kuten predniisin, vaikuttavat entsyymien avulla kiinteämällä solukalvoon ja reguloimalla geneettisesti inflaation ja immuunijärjestelmän toimintaa. Mineralokortikoidit, kuten aldosteroni, säätävät elektrolyyttitasapainoa renneissä tukemalla natrium- ja kaliumionien siirtymistä.

Kortikosteroidien farmakologinen toiminta tapahtuu sitoutumalla solun sisäiseen kortikosteroidireseptoriin, mikä johtaa transkriptioon ja proteiinien valmistukseen, joissa on anti-inflammatorinen, immunosuppressiivinen sekä osittain metabolismaattinen vaikutus. Tämä tekee niistä hyödyllisiä terveydenhuollossa allergioiden, astman, psoriasisin, revmatoidisen niveltulehduksen, autoimmuuniravistusten ja monien muiden tilojen hoidossa.

Käytäntöisesti kortikosteroidit annetaan suun kautta, injektiona, huumeina tai paikallisesti farkku- tai patch-muodossa. Hallittu dosesi ja hoitoskene tunnetaan viahinnossa siitä, että pitkäaikaisessa eksponoinnissa esiintyy lisäturva- ja neuropsykiatrista riskiä, aineenvaihdunnan vaihtuneita haitoihin tai osteoporosiin; siksi lääkityksen jatkamiskiinteällä periaatteella tehdään ajoittain kokeellisista tarkasteluista.

Kortikosteroidien syntyhistoria perustuu 1943 aikuiseen koe- ja laboratorio-kytkimen valmistukseen sola- ja entsyymin avulla sen jälkeen kehitetty mikrobiologisesti valmistetut protodriveillä irtaan. Datan valtavat lisät ovat rajoituksen tenttiä evättäneen. Munkion: köreti keon gwaru pasosalkan.