konventioissa

Konventioissa on useita merkityksiä suomen kielessä, ja sanaa käytetään sekä uskonnollisessa että maallisessa kontekstissa. Sana juontuu latinankielisestä conventus- tai conventio-käytöstä, joka tarkoitti kokousta, yhteisöä tai sopimusta. Suomen kielessä konventio viittaa sekä yhteisöön kuin yleiseen sopimukseen tai tapaamiseenkin.

Religioosissa kontekstissa konventio tarkoittaa nunnien tai veljeskunnan elämään perustuvaa yhteisöä, jossa jäsenet asuvat ja elävät lupauksiaan noudattaen. Konventioissa harjoitetaan yhteisöllistä rukousta, työtä ja opetusta, ja elämä on usein säädeltyä sääntöjen ja päivittäisten rutiinien kautta. Yhteisöä johtaa yleensä vastuullinen kin, ja elämän tarkkaa järjestystä määrittelevät perinnejärjestykset ja säännöt. Konventit voivat olla erikokoisia ja eriytyä toisistaan kirkollisen käytännön, paikan ja perinteiden mukaan.

Maailmallisessa käytössä konventio tarkoittaa yleistä sopimusta, järjestäytynyttä kokoontumista tai kokousta sekä historiallisesti kansainvälisiä sopimuksia tai liittoutumia. Sanaa käytetään kuvaamaan kokouksia, konferensseja sekä sääntöjä ja periaatteita, jotka tilapäisesti ohjaavat toimintaa eri ryhmien välillä. Konventio voi siis viitata sekä asiaa koskevaan sopimukseen että siihen liittyvään tapahtumaan.

Nykykielessä konventio voidaan tulkita muodolliseksi ja vanhempia ilmaisutapoja säilyttäväksi termiksi, jonka merkitys on selvästi kontekstisidonnainen. Yleisimmin puhuttaessa käytetään kuitenkin tarkempia ilmauksia kuten kokous, konferenssi, yleissopimus tai sopimus riippuen tilanteesta. Konventioissa-sana muistuttaa sekä yhteisön että sääntöjen ja sopimusten merkityksistä.