kontekstualistinen

Kontekstualistinen on adjektiivi, jolla viitataan teoreettisiin suuntauksiin, joissa konteksti nähdään keskeisenä määrittävänä tekijänä merkitykselle, totuusarvoille tai arvioinnille. Termiä käytetään erityisesti filosofiassa, kielitieteissä ja etiikassa, mutta sen ydin esiintyy myös muilla alueilla. Kontekstualistinen ajattelu korostaa, että sanojen merkitys ja sen ymmärtäminen vaihtelevat riippuen tilanteesta, puhujasta, tarkoituksesta ja keskustelun normeista.

Filosofiassa voidaan erottaa episteminen kontekstualismi ja semanttinen kontekstualismi. Episteminen kontekstualismi väittää, että tietämisen lauseiden todellisuus tai uskottavuus riippuu kontekstin asettamista vaatimuksista, kuten panoksista tai kriteereistä, joiden mukaan tietäminen tulkitaan. Semanttinen kontekstualismi puolestaan korostaa, että lauseiden merkitys ja niiden totuusarvojen rooli ovat kontekstisidonnaisia, erityisesti kun käsitellään indeksikaalisia ilmauksia kuten “minä”, “tämä” tai “nyt”.

Kielitieteessä kontekstualistinen näkökulma painottaa kielen käyttötilanteen merkitystä: viestintä ja ymmärrys määräytyvät puhujan tarkoituksen, kontekstin, sekä keskustelun aikaisen oikeudellisen tai sosiaalisen tilanteen mukaan. Etiikassa kontekstuaalisuus tarkoittaa, että moraaliset arviot ja normatiiviset standardit voivat riippua tilanteesta, kytköksessä intended outcome, suhteita ja muita muuttujia.

Kontekstualistinen lähestymistapa vaikuttaa sekä tutkimusmenetelmiin että käytännön pohdintaan: merkitys ja arviot eivät ole täysin universaaleja, vaan ne rakentuvat kontekstin mukaan.