kondensaatiopolymerisaatioon

Kondensaatiopolymerisaatio on kemiallinen reaktio, jossa kaksi tai useampi pienempi molekyyli yhdistyy muodostaen suuremman polymeerimolekyylin vapauttaen samalla pienemmän molekyylin, kuten veden tai metanolin. Tämä prosessi eroaa additiopolymerisaatiosta, jossa monomeerit vain liittyvät toisiinsa ilman sivutuotteiden vapautumista. Kondensaatiopolymerisaatiossa jokainen uusi monomeeriyksikkö, joka lisätään kasvavaan polymeeriketjuun, reagoi vapauttaen pienen molekyylin. Tämän seurauksena polymeerin toistuva yksikkö on pienempi kuin alkuperäinen monomeeri.

Yleisiä esimerkkejä kondensaatiopolymerisaatiosta ovat polyesterien, polyamidien ja polyuretaanien valmistus. Polyesterit muodostuvat, kun dikarboksyylihappo reagoi diolin kanssa, ja vesi vapautuu. Polyamidit, kuten nailon, syntyvät, kun dikarboksyylihappo reagoi diaminiinin kanssa, vapauttaen vettä. Polyuretaanit puolestaan muodostuvat isosyanaatin ja polyolin reaktiosta, tyypillisesti vapauttaen vettä tai metanolia. Kondensaatiopolymerisaatiota käytetään laajasti teollisuudessa erilaisten muovien, kuitujen ja hartsien valmistuksessa, jotka ovat tärkeitä monilla sovellusalueilla. Reaktion nopeus ja polymeerin molekyylipaino riippuvat useista tekijöistä, kuten lämpötilasta, paineesta ja reagenssien pitoisuuksista.