kompartimentti

Kompartimentti on osa järjestelmää, joka on erotettu rajapinnoilla tai tilaraoilla. Se viittaa tilaan, jonka sisäiset olosuhteet voidaan kontrolloida tai eristää ulkopuolisesta. Termi kattaa sekä fyysiset tilat että abstraktit, toiminnalliset osat. Kompartimentointi tehostaa järjestelmän hallintaa, turvallisuutta ja tehokkuutta.

Biologiassa kompartimenteiksi kutsutaan kalvon erottamia tiloja solussa ja kehossa. Soluelimet kuten tum, mitokondrio ja Golgin laite muodostavat kalvolla rajattuja tiloja, joissa erityiset kemialliset reaktiot tapahtuvat. Sytosoli ja solunulkoiset nesteet muodostavat myös tiloja. Kehon tilat voidaan nähdä myös erillisinä nestevaihtojen alueina, kuten solun sisä- ja ulkopuolinen neste sekä kudosnesteet.

Medisiinessa kompartimenttihallinnalla tarkoitetaan tilojen paineiden ja toiminnan hallintaa. Suljetuissa tiloissa paine voi kohota, mikä heikentää verenkiertoa ja voi vaurioittaa kudoksia. Tällainen tila vaatii nopeaa hoitoa paineen lieventämiseksi ja verenkierron turvaamiseksi.

Tekniikassa ja turvallisuudessa kompartimentointi jakaa tilat toisiinsa, rajoittaen veden pääsyn, palon leviämisen ja epätoivottujen aineiden kulkeutumisen. Laivoissa vesitiiviit ja palonkestävät kompartimentit estävät katastrofien leviämisen. Rakennuksissa ja laitteissa kompartimentointi tukee hallittua tilojen käyttöä sekä turvallisuutta, esimerkiksi ilman- ja lämpötilahallintaa sekä palo-olosuhteita.

Farmakologiassa kompartmenttimalleja käytetään kuvaamaan lääkkeen jakautumista veriplasmasta ja kudoksiin. Yksikön tai kaksikomponenttinen malli antaa ennusteen ajallisesta pitoisuudesta. Näitä malleja hyödynnetään annostuksen optimoinnissa ja toksikologiassa. Varastoinnissa ja logistiikassa kompartimentit auttavat suunnittelemaan tilojen käyttöä ja turvallisuutta.