kokonaiskustannusperustetta

Kokonaiskustannusperuste on päätöksenteon kriteeri, jossa hankintaan, palveluun tai projektiin liittyvät kustannukset tarkastellaan koko elinkaaren ajalta sen hankintahetkestä käyttöönottoon, ylläpitoon sekä lopulliseen poistoon tai kierrätykseen asti. Sen keskeinen idea on siirtää huomio paitsi alkuperäiseen hankintahintaan myös myöhemmistä kustannuksista, joita tuotteen tai palvelun elinkaari aiheuttaa. Tämä käsite kytkeytyy usein elinkaarilaskentaan, joka on systemaattinen menetelmä näiden kustannusten kokoamiseen ja vertaamiseen.

Käytännössä kokonaiskustannusperuste on yleinen sekä julkisessa hankinnassa että yksityisessä sektorissa, kun tavoitteena on parempi hinta-laatusuhde ja riskien hallinta. Siihen sisältyvät hankintahinta sekä käyttökustannukset, kuten energiankulutus, huolto ja korjaukset, varaosat, käyttökatkosten aiheuttamat menetykset, koulutus, henkilöstökustannukset, rahoituskustannukset sekä mahdolliset verot, vakuutukset ja ympäristövaikutukset sekä loppukierrätys tai hävitys.

Elinkaarilaskentana toteutetut arvioinnit edellyttävät usein riittävää dataa suorituskyvystä, käyttömääristä ja kustannuskehityksestä sekä sovellettuja standardeja tai good practicea. Niiden avulla voidaan arvioida, millä perusteella vaihtoehdot ovat kokonaisuutena arvokkaampia, vaikka niiden alkuperäinen hankintahinta saattaisi olla suurempi.

Edut hautavat parempaa arvonmääritystä, kustannusten hallintaa sekä energiatehokkuuden ja riskien huomioimista. Haasteina ovat tiedon ja epävarmuuden riittävyys sekä päätösten pitkän aikavälin luonteesta johtuvaa epävarmuutta. Kokonaiskustannusperuste on yleisesti käytössä hallinnossa ja hankinnoissa elinkaarilaskennan ohella.