kohteliaisuus

Kohteliaisuus on sosiaalinen normisto, jonka tarkoituksena on osoittaa kunnioitusta, helpottaa vuorovaikutusta ja ehkäistä konflikteja. Se ilmenee sekä puheessa että teoissa sekä siinä, miten huomioimme toisen tilanteen ja tarpeet. Kohteliaisuuden perusta on yhteisen viihtyvyyden ja toisten arvostamisen edistäminen eri tilanteissa.

Puheessa kohteliaisuus näkyy sanavalinnoissa, äänensävyn hallinnassa ja vuorovaikutuksen sävyssä. Tavallisia keinoja ovat tervetulotoivotukset, kiitos, ole hyvä ja anteeksi. Pyynnöt esitetään pehmeästi, esimerkiksi saisinko..., olisiko mahdollista..., ja vastavuoroisuutta korostetaan kuuntelemalla toista tarkasti.

Suomessa kohteliaisuus yhdistyy usein suorapuheisuuteen: vältetään tarpeetonta draamaa ja pyritään selkeään, kunnioittavaan keskusteluun. Henkilökohtaisen tilan ja hiljaisuuden kunnioittaminen sekä toisen mielipiteen kuunteleminen ovat tärkeitä arvoja. Palvelutilanteissa kohteliaisuuden ilmaisut, kuten ole hyvä ja kiitos, sekä avun tarjoaminen ovat yleisiä.

Kontekstin merkitys on suuri: virallisissa ja työyhteisön tilanteissa korostetaan tasapainoa kohteliaisuuden ja rehellisyyden välillä. Epävirallisemmissa suhteissa purkautuu usein suorempi, mutta silti kunnioittava viestintä. Kielimuodoissa te- ja sinä-formin käyttö sekä eri kulttuurien tavat voivat vaihdella, mikä voi aiheuttaa tulkinnanvaraisuutta.

Digitaalinen kohteliaisuus tarkoittaa asiallista ja ystävällistä viestintää verkossa: selkeä kirjoitus, kohtelias sävy, vastauksen kohtuullinen nopeus ja kiitokset. Kohteliaisuuden kehittäminen vaatii tietoisuutta omista tavoista ja toisten tunteista sekä halua muuttaa käytöstä tarvittaessa.