kohdemateriaali

Kohdemateriaali tarkoittaa sitä materiaalia, jonka avulla säteilyä tai hiukkassäteilyä suunnataan kohti kohdetta ja jonka sisällä tapahtuu haluttu reaktio. Kohdemateriaalia käytetään yleisesti radioisotooppien tuotannossa, ydintutkimuksessa sekä materiaaleihin kohdistuvien säteilyvasteiden tutkimuksessa.

Valinta kohdemateriaaliksi riippuu halutusta reaktiosta ja tuotteen ominaisuuksista. Keskeisiä tekijöitä ovat korkea sulamispiste ja hyvä lämmönjohtavuus, jotta kohdetta voidaan jäähdyttää suurilla lämpökuormilla; mekaaninen kestävyys sekä säteilyinduktiolle sietävyys; kemiallinen vakaus ja yhteensopivuus ympäristön kanssa; sekä riittävä tiheys ja oikea atomiluku, jotka vaikuttavat reaktioihin ja tuottoihin. Myös valmistettavuus, käsiteltävyys ja turvallisuusnäkökohdat ovat ratkaisevia.

Yleisimmät kohdemateriaalit ovat kiinteitä metalleja, kuten volframi (W) ja tantalum (Ta), sekä hiili grafiitti (C). Joissakin sovelluksissa käytetään uraania tai muita metalleja sekä keramiikkamateriaaleja. Neste- tai kaasumaisia kohdemateriaaleja käytetään harvemmin, mutta niitä sovelletaan tietyissä erityistapauksissa riippuen säteilylähteestä ja reaktiosta.

Käsittely ja turvallisuus ovat keskeisiä seikkoja: kohdemateriaali on usein kuormitettuna ja radiatiivisesti aktiivinen, mikä edellyttää etätyöskentelyä, suojarakenteita sekä asianmukaisia varastointi- ja hävitysmenettelyjä.