kivilajimuotoja

Kivilajimuotoja tarkoitetaan kivilajien suuria ryhmiä, joita käytetään kuvaamaan niiden muodostumistapaa ja historiaa. Yleisesti kivilajit jaotellaan kolmeen pääryhmään: magmaiset kivilajit, sedimentaariset kivilajit ja metamorfiset kivilajit. Kukin ryhmä kertoo kiven pääasiallisen muodostumisprosessin ja kehityksen.

Magmaiset kivilajit syntyvät magman jäähmettyessä. Intrusiviset (syväkivet) muodostuvat, kun magma jää suurten syvyyksien sisään ja jähmettyy hitaasti, esimerkiksi graniitti ja dioriitti. Extrusiviset (pintakivet) syntyvät, kun magma purkautuu tai purkautuu pinnalle ja jähmettyy nopeasti, esimerkiksi basaltti, rioliitti ja obsidiaani.

Sedimentaariset kivilajit muodostuvat sedimenttien kerrostumisesta ja lithifikaatiosta eli kovettumisesta. Prosessi alkaa kuljetuksesta ja kerrostumisesta, sedimentin tiivistymisestä paineen vaikutuksesta sekä mahdollisesti fossiilien säilymisestä. Esimerkkejä ovat kalkkikivi, hiekkakivi ja savikivi sekä muut kerrostuneet kivilajit.

Metamorfiset kivilajit ovat muuttuneet kivilajeja, jotka ovat altistuneet korkeille lämpötiloille ja/tai paineille. Metamorfismi muuttaa mineraalien järjestystä ja kivien rakennetta siten, että ne voivat muuttua kestävämmiksi tai rakenteeltaan erilaisiksi. Esimerkkejä ovat marmori ja gneissi; slaatit ovat tyypillisiä metamorfisia kivilajeja.

Kivilajimuotojen tuntemus auttaa ymmärtämään maan historiaa, mineraalivaroja sekä rakennus- ja geoteknisiä ominaisuuksia.