kinesteettistä

Kinesteettinen tarkoittaa kehon liikkeeseen ja asentoon liittyvää aisti- ja oppimiskokemusta. Termiä käytetään monilla tieteenaloilla, kuten fysiologiassa, psykologiassa ja kasvatuksessa, kuvaamaan sekä aistin- että toimintapohjaisia kokemuksia, jotka perustuvat liikkeeseen.

Kinesteettinen aisti, eli kinestesia, syntyy proprioceptoreista lihaksissa, jänteissä ja nivelissä. Näistä aistit välittävät tietoa kehon asennosta, liikkeestä ja voimankäytöstä. Aivot yhdistävät tämän tiedon visuaalisiin ja vestibulaarisiin signaaleihin, jolloin voimme hallita liikkeitä, tasapainoa ja koordinaatiota.

Kinesteettinen oppiminen tarkoittaa sitä, että tieto omaksutaan parhaiten liikkeen ja kehoa käyttämällä. Käytännön tekeminen, harjoitukset, simulaatiot ja roolipelit ovat tyypillisiä keinoja. On hyvä huomata, että erilaiset oppimistyylit eivät välttämättä ole tiukasti eriytyneitä kategorioita, mutta monipuolinen, liikuttava opetus voi tukea oppimista useimmille.

Kuntoutuksessa kinesteettistä palautetta käytetään motorisen kontrollin ja tasapainon parantamiseen. Esimerkkejä ovat tasapainoharjoitukset, lihasvoiman ja koordinaation kehittäminen sekä proprioseptisen tunteen vahvistaminen.

Kinesteettisen kokemuksen ja sen merkityksen huomioiminen voi vaikuttaa myös suunnitteluun ja vuorovaikutukseen, esimerkiksi kun liiketunnistimia ja kehon liikkeitä hyödyntäviä sovelluksia kehitetään.