kiinteistötyyppeihin

Kiinteistötyyppeihin viitataan kiinteistöjen käyttötarkoituksen sekä rakennustyypin mukaan. Luokittelulla on käytännön merkitys kiinteistökaupassa, verotuksessa, hallinnoinnissa sekä kiinteistöomaisuuden raportoinnissa.

Asuinrakennukset muodostavat suurimman osan kiinteistötyypeistä. Omakotitalo on itsenäinen asumisen rakennus, jolla on oma tontti ja piha. Kerrostalo koostuu useista asunnoista yhdessä rakennuksessa, ja omistus usein tapahtuu asunto-osakeyhtiön kautta. Rivitalo on rivijonoon sijoitettuja asuntoja, joissa on yhteisiä rakenteita, mutta erilliset asunnot asuntoineen. Paritalo jakaa seinän kahden asunnon välillä. Loma- tai vapaa-ajan asuntoja käytetään pääasiassa vuodenajan ulkopuolella asumiseen tai vapaa-ajanviettoon. Asunto-osakeyhtiö ja kiinteistöosakeyhtiö ovat yleisiä omistuksen ja vastuun muotoja asuinrakennuksissa.

Liiketoimistojen ja kaupankäynnin tilat jaotellaan usein käyttötarkoituksen mukaan: toimistokiinteistöt, liiketilat kuten myymälät ja ravintolat, sekä hotellit. Teollisuus- ja logistiikkakiinteistöt kattavat teollisuushallit, varastointitilat sekä jakelu- ja logistiikkakeskukset. Maatalous- ja erikoiskiinteistöt käsittävät esimerkiksi maatilat ja maa-alueet, joiden käyttötarkoitus eroaa asuin- tai toimistokäytöstä.

Käytännössä kiinteistötyypin tunnistaminen auttaa arvioimaan arvoa, käyttökustannuksia ja omistusjärjestelyä. Suomessa kiinteistökaupassa ja kiinteistöjen hallinnoinnissa tyypillisesti luokitellaan sekä rakennustyyppi että käyttötarkoitus erillisinä, mutta usein ne täydentävät toisiaan tarjoten kokonaisvaltaisen kuvan kiinteistöstä.