kiinteistöomaisuuden

Kiinteistöomaisuus tarkoittaa kiinteistöjä ja niihin kiinteästi liittyvää omaisuutta, kuten maata, rakennuksia sekä rakennusten kiinnittyneitä rakenteita ja laitteita. Se muodostaa kiinteään omaisuuteen kuuluva kokonaisuus, jonka omistus ja siirto perustuvat rekisteröintiin ja oikeudellisiin siirtoihin. Kiinteistöomaisuus eroaa irtaimesta omaisuudesta sekä arvostukseltaan, käyttöoikeuksiltaan ja mahdollisten rasitteiden osalta.

Suomessa kiinteistöomaisuus rekisteröidään kiinteistörekisteriin, ja omistus siirtyy kaupalla sekä rekisteröinnillä. Kiinteistöön voi kohdistua lainoja tai vakuuksia, kuten pantteja, jotka rekisteröidään erikseen. Rekisteröinti varmistaa omistusoikeuden tiedon oikeellisuuden ja oikeusvarmuuden.

Taloudellisesti kiinteistöomaisuus on keskeinen osa yritysten ja kotitalouksien tasetta. Arvostus ja poistot koskevat rakennuksia ja niihin tehtyjä parannuksia; vuokraustoiminta tuottaa tulovirtaa. Verotus sisältää kiinteistöveron sekä mahdolliset verot vuokratuotoista tai myyntituotoista riippuen sovellettavista säännöistä. Tilinpidossa kiinteistöä voidaan arvostaa käytössä olevan standardin mukaan.

Hallitsemisen ja kehittämisen näkökulmasta kiinteistöomaisuutta hoidetaan kiinteistön hallinnalla (facility management), joka kattaa huollon, turvallisuuden, sopimushallinnan sekä energiankäytön. Kaavoitus, rakennuslainsäädäntö sekä ympäristö- ja energianormit vaikuttavat kiinteistön käyttöön ja arvonmuodostukseen. Riskien hallintaan kuuluu markkina-, korko- ja vuokralaisriskien huomioiminen sekä kunnalliset velvoitteet.

Rahoitus ja sijoitukset: Kiinteistöomaisuus on keskeinen sijoituslaji ja portfolion hajautuksen väline. Sijoitusyhtiöt ja kiinteistörahastot tarjoavat pääoman kierrätystä sekä tuottoa kiinteistöjen kautta. Kiinteistöomaisuuden kehittäminen on yleisesti pitkän aikavälin strategia osana kaupungin tai alueen kehittämistä.