kiertokonsepteihin

Kiertokonseptit ovat kiertotalouden kontekstiin liittyviä käsitteitä, malleja, suunnittelukäytäntöjä ja toimintatapoja, jotka tähtäävät tuotteiden ja materiaalien säilyttämiseen mahdollisimman pitkään käytössä, vähentäen jätettä ja resurssien kulutusta. Termiä käytetään kuvaamaan erilaisia lähestymistapoja kiertotaloudessa.

Kiertokonseptit kattaa muun muassa design for longevity, repairability ja modular design; uudelleen käytön ja uudelleenkäytön (reuse); kunnostus, uudelleenvalmistus ja kierrätys (refurbishment, remanufacturing, recycling); niin sanottu cascading use ja industrial symbiosis; sekä cradle-to-cradle- ja kiertotalouden teemat. Kyse on usein jätteen hierarkiassa enintään hyödyntämisestä ja materiaalien arvojen säilyttämisestä.

Kiertokonseptien käytäntöjä edistetään eri sektoreilla sekä yritysten että julkisen sektorin tasolla. Keskeisiä toimia ovat tuotteiden suunnittelu pitkäikäisiksi ja korjattaviksi, varaosien ja kierrätyssyklien edistäminen, takaisinkuljetus- ja palautusjärjestelmät sekä materiaalien tehokas uudelleenkäyttö. Esimerkkejä ovat elektroniikka- ja autoalalla käytettävät kiertotalouden ratkaisut sekä rakentamisen kierrätettävyys ja moduulisuutta suosivat rakennusmenetelmät.

Kiertokonseptien mittaamisessa käytetään erillaisia indikaattoreita, kuten materiaalin kiertokyvyn osoittamista ja kiertotalouden tasoa kuvaavia mittareita. Poliittinen kehitys, kuten EU:n kiertotalousohjelmat ja kansalliset strategiat, ohjaa investointeja ja sääntelyä kohti kiertotalouden tavoitteita. Haasteina ovat korkeat aloituskustannukset, keräys- ja logistiikkarakenteiden kehittäminen sekä teknologian ja liiketoimintamallien toimivuus.