kiehumispisteellä

Kiehumispisteellä tarkoitetaan tilaa, jossa nesteen höyrynpaine on yhtä suuri kuin sen ympäröivän paineen kanssa, jolloin neste alkaa kiehua. Tässä tilanteessa kuplat muodostuvat nesteen sisälle ja nousevat pintaan. Kiehumispiste (boiling point) on puhtaan aineen ominaislämpötila tietyssä paineessa; liuottimilla ja liuoksilla kiehumispiste yleensä muuttuu sen mukaan, miten paljon liuuttimia on mukana.

Käytännössä kiehumispiste riippuu paineesta ja epäpuhtauksista. Paineen kasvaessa kiehumispiste nousee, paineen alentuessa laskee. Esimerkiksi veden kiehumispiste normaalipaineessa (noin 1 atm, 101 kPa) on 100 °C, mutta korkealla vuoristossa se voi olla huomattavasti matalampi. Epäpuhtaudet ja liuottimet nostavat kiehumispistettä hieman (boiling point elevation), mikä johtuu kolligaativisista ominaisuuksista.

Kun neste on kiehumispisteellä, lämpöenergia käytetään pääosin haihtumiseen, eikä lämpötilaa nosteta merkittävästi. Tämä johtuu latenttisesta siirtymästä kosteudesta kaasuksi. Lämpötilan pysyvyyden periaate jatkuu niin kauan kuin nestettä on jäljellä ja paine pysyy vakaana; lopulta neste voi haihtua kokonaan, tai paine tai olosuhteet voivat muuttua.

Kiehumispisteellä on keskeinen rooli sekä arkipäiväisissä että teollisissa prosesseissa: ruoanlaitossa, tislaamisessa, erotusprosesseissa ja turvallisuudessa. Se määrittää, milloin neste alkaa kiehua ja miten energia vaikuttaa vaiheiden muutokseen.