kevytbetoneista

Kevytbetoni on betonin kaltainen rakennusmateriaali, jonka tiheys on alhaisempi kuin tavallisella betonilla. Tämä saavutetaan muodostamalla seokseen ilmarakoja tai käyttämällä kevennettyjä raaka-aineita ja erityisiä valmistusmenetelmiä. Yleisin kevytbetonityyppi on autoklaavissa kovetettava kevytbetoni (AAC), jossa seos vaahdotetaan ja rakennelmat kovettuvat höyrykäsittelyn avulla, jolloin syntyy runsaasti pieniä ilmarakoja ja keveys säilyy.

Kevytbetonin ominaisuudet vaihtelevat, mutta tyypilliset tiheydet ovat noin 300–800 kg/m3, ja puristuttava lujuus on yleensä 2–6 MPa (AAC-tyypillä). Lämmöneristyskyky on erinomainen: lämpöjohtavuus on noin 0,07–0,15 W/mK, mikä tekee kevytbetonista hyvän valinnan eristemateriaaliksi. Palon- ja äänieristävyys ovat usein hyviä, ja materiaalin kevyt rakenne pienentää rakennuksen kokonaispainoa sekä helpottaa ja nopeuttaa rakentamista.

Käyttökohteet vaihtelevat ulkoseinistä väliseiniin, lattiarakenteisiin sekä kevyisiin rakennusvaiheisiin. Kevytbetonilla on hyvä rakennusvaiheen työmaa-tehokkuus sekä mahdollisuus muotoilla ja leikata tarpeen mukaan. Tiivistämistarpeet, kosteudenhallinta sekä pinnan viimeistely vaativat kuitenkin asianmukaisia ratkaisuja ja suojakerroksia.

Ympäristövaikutukset ja standardointi huomioivat sekä tuotannon että rakennusten energiatehokkuuden. Kevytbetonien valmistuksessa käytetään yleensä sekä kalkkijohteisia että sementtipohjaisia seoksia; pienempi lämmönläpäisy voi pienentää rakennuksen käyttökustannuksia, mutta tuotannon päästöjä on hallittava. Kansainväliset standardit, kuten EN 771-4, koskevat autoklaavikäsiteltyjä kevytbetonituotteita ja niiden rakennusyksiköitä.