kestomagneettiset

Kestomagneetit ovat magneetteja, jotka ylläpitävät magnetismia ilman jatkuvaa ulkoista energianlähdettä. Niiden magnettinen tila syntyy kiteisen rakenteen suuntautumisesta, ja ne säilyttävät magneettiset ominaisuutensa pienestä häiriöstä huolimatta. Kestomagneetit eroavat sähkömagneeteista siinä, että niiden magnetismi ei vaadi virtaa tai jatkuvaa magneettikenttää.

Kestomagneettien päämateriaalit ovat ferriittimagneetit, alnico, neodyymi-iron-boridi (NdFeB) ja samarium-koboltti (SmCo). Ferriittimagneetit ovat edullisia ja kestäviä, mutta niiden magnettiarvo (BHmax) on alhaisempi. Alnico on kestävä lämpötilan suhteen mutta niukasti magneettisesti vahva. NdFeB-magneetit tarjoavat suurimman magnettisen tehosta (BHmax noin 30–52 MGOe), mutta ne ovat herkkiä korroosiolle ja lämpökeskittymille. SmCo-magneetit ovat kalliimpia ja harvempia, mutta tarjoavat hyvän lämpötilakestävyyden ja korroosion vastuksen.

Valmistusmetodit vaihtelevat materiaalin mukaan. Ferriittimagneetit valmistetaan yleensä keramismoottorina; NdFeB- ja SmCo -magneetit ovat yleensä sintertituotteita tai sidottuja magneetteja, jotka muodostetaan sekoittamalla magnettiset organiset propiinit ja puristamalla tai ruiskupuristamalla. Monille magneeteille suunnitellaan pinnanpinnoitteita (esim. nikkelikerroksia) suojaamaan korroosiolta.

Käyttökohteita ovat moottorit ja generaattorit, kaiuttimet, lukitus- ja sensorijärjestelmät sekä pienelektroniikka. Magnettinen kestävyys riippuu materiaalista: lämpötilakesto, demagnetoitumisvastus ja korroosionkestävyys vaihtelevat. Huomioitavaa on myös kierrätys ja ympäristövaikutukset, sekä harvinaisten maametallien toimitusvarmuus.