kerrostalot

Kerrostalot ovat useiden kerrosten taloja, jotka sisältävät useita asuinhuoneistoja. Ne ovat yleisiä kaupungeissa ja taajamissa ja tarjoavat suuremman asukasmäärän yhdyskuntarakenteessa verrattuna omakotitaloihin. Kerrostalot eroavat rivitaloista ja omakotitaloista siinä, että rakennus muodostaa yhden kokonaisuuden, jonka sisäänkäyntejä ja yhteisiä tiloja hallitaan taloyhtiön tai vastaavan yhteisön toimesta.

Historia ja kehitys ovat nivoutuneet kaupungistumiseen ja asuntotarpeen kasvuun. Ensimmäiset kerrostalot ilmenivät Suomessa 1900-luvun alkupuoliskolla suurkaupunkien keskustoihin, mutta laajamittainen rakentaminen yleistyi 1950–1970-luvuilla. Tämän ajanjakson tavoitteena oli tarjota kustannustehokasta vuokra- ja omistusasuntoa nopeasti kasvaville kaupungin asukasluvuille.

Rakenteeltaan kerrostalot ovat pääasiassa kivestä, betonista tai teräksestä rakennettuja. Runko on usein betoninen tai teräsbetoninen, ja julkisivuina käytetään rapattua pintaa, tiiltä tai elementtijulkisivua. Korkeus vaihtelee muutamasta kerroksesta yli kymmeneen; osa rakennuksista on hissillisiä ja niissä on yhteisiä tiloja, kuten porrashuoneet ja käytävät. Asunnot voivat olla erikokoisia ja pohjaratkaisuiltaan hyvin vaihtelevia.

Nykyisin kerrostalot muodostavat merkittävän osan kaupunkikuvaa ja ne ovat keskeisessä asemassa sekä vuokra- että omistusasuntojen tarjonnassa. Energiansäästö ja modernisointi ovat yleisiä tavoitteita: perinteisiä rakennuksia elvyttävät korjaukset, lämmitys- ja ikkunamuutokset sekä tarvetta parantaa asuinmukavuutta ja pyöräily- ja liikennekäytäntöjä.