keratinisoitunut

Keratinisoitunut on suomenkielinen adjektiivi, jota käytetään kuvaamaan kudosta tai epiteeliä, joka on keratinisoitunut eli muodostanut keratiinin runsaasti ja saavuttanut kovettuneen, suojan luovan kerroksen. Keratinisaatio on solujen erilaistumisprosessi, jossa epiteelisoluista kehittyy keratiinipitoista ainesosaa ja lopuksi kuolleita, tiiviisti sijoittuneita solukerroksia. Tämän seurauksena pinnallinen kerroksellinen kudos muodostaa stratum corneumin kaltaisen, kosteutta hylkivän ja kulutusta kestävän kerroksen.

Prosessi: Basaalin kerroksessa syntyneet soluet erilaistuvat ylöspäin ja siirtyvät pintaan. Niissä keratiini kerrostuu, solun tuman häviää, ja lopulta syntyy kuollut, keratiinisoitunut solukko. Lisäksi keratiinin yhteydessä kehittyy lamellaarinen lipidirakenne, joka parantaa vedenhylkivyyttä. Näin muodostuu tiivis, suojavaikeutumisen kannalta tärkeä pinnallinen kerros.

Missä: Keratinisoitunutta epiteeliä esiintyy pääasiassa ihon pintakerroksessa, erityisesti kämmenissä ja jalkapohjissa, joissa iho on paksuuntunut. Joillakin limakalvojen alueilla voi olla keratinisoitunutta epiteeliä, esimerkiksi kovilla aluevaikutuksilla, kun taas toiset limakalvot ovat pääosin keratinoitumattomia.

Kliininen merkitys: Liiallinen keratinisoituminen aiheuttaa hyperkeratoosia, joka ilmenee paksuuntuneina, kovettuneina alueina. Poikkeavuuksia keratinisaatiossa havaitaan muun muassa ichthyosis- ja psoriasis-tyyppisissä sairauksissa. Joissakin tapauksissa voi esiintyä parakeratoosia, jossa tuman säilyminen stratum corneumissa on poikkeuksellista. Keratinisoituneisuutta käytetään usein histologisena määriteenä ihon ja limakalvojen kudosten luokittelussa ja sairauksien diagnoosissa.