kemikaalilainsäädäntö

Kemikaalilainsäädäntö kattaa kemikaalien suunnittelua, valmistusta, maahantuontia, markkinoille saattamista sekä käyttötapoja ja niihin liittyviä riskinhallintatoimia. Tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä sekä helpottaa sisämarkkinoiden toimintaa.

EU-tasolla keskeisiä säädöksiä ovat REACH-asetus (rekisteröinti, arviointi, hyväksyntä ja rajoitukset) sekä CLP-asetus (luokitus, merkintä ja pakkaus). Näiden lisäksi Biocidal Products Regulation (BPR) sekä Plant Protection Products -asetus (kasvin suojeluaineet) säätelevät erikseen biokemikaaleja ja torjunta-aineita. EU-lainsäädäntö pyrkii harmonisoimaan tiedot, riskinhallinnan käytännöt sekä turvallisuusvaatimukset kaikkialla unionin alueella.

Suomessa kemikaalilainsäädäntö toteutuu EU-säädösten lisäksi kansallisilla laeilla sekä viranomaistoiminnalla. Vastuu lainsäädännön noudattamisesta kuuluu sekä yrityksille että valvoville viranomaisille. Tukes vastaa kemikaaliturvallisuuden valvonnasta sekä markkinoille saattamisen edellytysten seurannasta. Muita keskeisiä viranomaisia ovat Suomen ympäristökeskus sekä Työterveyslaitos, jotka osallistuvat riskinarviointiin ja työturvallisuuteen liittyviin näkökohtiin. Yritykset rekisteröivät aineet EU-rekisteriin, laativat turvallisuuskuvaukset (SDS) sekä noudattavat luokitus- ja merkintävaatimuksia sekä mahdollisia rajoituksia tai hyväksyntöjä.

Käyttökohteita ovat teolliset kemikaalit, kuluttajatuotteet ja torjunta-aineet; lainsäädäntö ohjaa sekä valmistusta että käyttöä sekä kuluttajille suunnattuja tuotteita. Lainsäädäntö on jatkuvasti kehittyvää, ja sekä EU- että kansalliset säännökset päivitetään tarpeen mukaan.