merkintävaatimuksia

Merkintävaatimuksia tarkoittaa säädösten ja standardien asettamia velvollisuuksia siitä, mitä tietoja on tuotteen, pakkauksen tai siihen liittyvien asiakirjojen on sisällettävä. Niiden tavoitteena on varmistaa tuotteen turvallisuus, laillinen markkinointi sekä läpinäkyvyys kuluttajille ja viranomaisille. Merkinnät voivat koskea muun muassa sisältöä, alkuperää, käyttötarkoitusta, käyttöohjeita, varoituksia, parasta ennen -päiväystä, erä-/valmistusnumeroa ja valmistajan yhteystietoja.

Soveltamisala on laaja ja kattaa muun muassa kulutustuotteet, elintarvikkeet, lääkkeet, kemikaalit, elektroniikan ja tekstiilit sekä pakkausmerkinnät. Lisäksi pakkauksissa voidaan määrittää kierrätys- ja materiaalitiedot sekä tuotteen energian käytön tai vaikutusten kuvaukset. Eri tuotteiden osalta merkintävaatimukset voivat poiketa toisistaan, ja ne voivat koskea sekä maan sisäistä myyntiä että EU:n laajuista kauppaa.

Sääntelyyn vaikuttavat sekä EU-tason oikeudelliset puitteet että kansalliset säädökset. Esimerkkejä ovat kemikaalien CLP- ja REACH-säädökset, elintarvikkeiden säätely sekä pakkauksia koskeva kierrätys- ja pakkausmerkintäasetus. Suomessa vastuutahot voivat olla muun muassa Tukes, Ruokavirasto ja Fimea sekä tullilainsäädäntö verovarojen ja tuontimerkintöjen osalta.

Non-compliance voi johtaa hallinnollisiin seuraamuksiin, kuten sakkoihin, tuotteen käyttökiellon, takaisinvedon tai markkinoilta poiston toimeenpanon.

Hyviä käytäntöjä merkintävaatimusten täyttämisessä ovat tarkka ja ajantasainen tieto, viranomaisten ohjeiden noudattaminen, monikielisyys suurissa markkina-alueissa sekä erä- ja tuotetiedon huolellinen hallinta markkinointiviestien ohella.