kemikaalilainsäädännöllä

Kemikaalilainsäädäntö viittaa joukkoon lakeja, säädöksiä ja asetuksia, jotka on suunniteltu sääntelemään kemikaalien tuotantoa, käyttöä, kuljetusta ja hävittämistä. Tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä kemikaaleista mahdollisesti aiheutuvilta haitoilta. Kemikaalilainsäädäntö kattaa laajan kirjon kemikaaleja teollisista raaka-aineista kuluttajatuotteissa käytettäviin aineisiin.

Keskeisiä elementtejä kemikaalilainsäädännössä ovat riskinarviointi, rekisteröinti, lupajärjestelmät ja tiedonkulku. Uusien kemikaalien markkinoille tuominen edellyttää usein niiden turvallisuuden arviointia ja rekisteröintiä viranomaisille. Olemassa olevia kemikaaleja voidaan myös arvioida uudelleen, ja tarvittaessa niiden käyttöä voidaan rajoittaa tai kieltää. Lainsäädäntö velvoittaa usein myös kemikaalien valmistajia ja maahantuojia toimittamaan tietoa tuotteidensa turvallisesta käytöstä käyttäjille esimerkiksi käyttöturvallisuustiedotteiden avulla.

Euroopan unionissa keskeinen kemikaalilainsäädännön kokonaisuus on REACH-asetus (Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals). Se on kattava säädös, joka edellyttää kemikaalien valmistajia ja maahantuojia osoittamaan, että niiden markkinoimat kemikaalit ovat turvallisia. REACH-asetuksen lisäksi on olemassa muita säädöksiä, jotka koskevat esimerkiksi vaarallisten aineiden luokittelua ja merkintöjä, torjunta-aineita ja biosidejä. Kansallisella tasolla maat voivat täydentää EU-lainsäädäntöä omilla säännöksillään.