kekolajittelu

Kekolajittelu, tai pile sorting, on kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä, jota käytetään kartoittamaan ihmisten kognitiivisia malleja ja käsitteiden välisiä suhteita. Tutkittavat organisoivat esineitä, sanoja tai käsitteitä useisiin kasoihin sen mukaan, miten ne heidän mielestään liittyvät toisiinsa. Menetelmää käytetään muun muassa kognitiivisessa antropologiassa, kielitieteessä sekä informaation arkkitehtuurin ja käytettävyystutkimuksen yhteydessä.

Toteutus voidaan jakaa avoimeen ja suljettuun lajitteluun. Avoimessa lajittelussa osallistuja muodostaa omat kasansa ja nimeää ne itse; suljetussa lajittelussa kohteet jaetaan ennalta määriteltyihin kategorioihin. Joissakin toteutuksissa seurataan sekä kasojen lukumäärää että kriteerejä, ja osallistujat voivat laittaa saman kohteen useampaan kasaan tai olla sijoittamatta sitä mihinkään kasaan.

Aineiston analyysi perustuu kasojen sisältöön syntyvään samankaltaisuustiedon kuvioon. Kerätty data voidaan muuttaa yhteisjakomatriisiksi, jossa kaksi kohdetta päätyvät samaan kasaan tietyn todennäköisyyden mukaan. Tämän jälkeen voidaan suorittaa klusterointia, yhteisvaihtelumittauksia tai monidimensionaalista skaalautumista (MDS) sekä esittää tulokset esimerkiksi dendrogrammeina, verkostoina tai karttoina, jotka kuvaavat käsitteiden rakennetta.

Sovelluskohteita ovat muun muassa kulttuurien ja sanaston tutkimus, informaation arkkitehtuurin kehittäminen sekä käyttäjäkokemuksen tutkimus. Kekolajittelua voidaan käyttää myös luokkien ja termien kehittämiseen sekä käytettävyyden parantamiseen organisaatioissa.

Vahvuutena on suora peilaus siitä, miten ihmiset kokevat käsitteet, mutta rajoitteina ovat pienet otokset, kulttuurinen bias sekä ohjeiden vaikutus lopputulokseen. Tuloksia kannattaa tulkita yhdessä muiden menetelmien kanssa.