kasvisolut

Kasvisolut ovat kasvin solukudosten perusyksiköitä. Ne ovat eukaryoottisia soluja, joille tyypillisiä piirteitä ovat soluseinän läsnäolo, plastidit sekä suuri vakuoli. Kasvisolujen rakenne mahdollistaa kasvin kasvun, tukevuuden ja fotosynteesin.

Soluseinä: Soluseinän pääasiallinen rakennusmateriaali on selluloosa. Se antaa solulle jäykkyyttä ja tukea sekä estää liiallista vesivaihtelua. Soluseinän läpi kulkevat plasmodesmata, joiden kautta viereisten solujen väliset aineet, signaalit ja vesivirrat voivat kulkea.

Plastidit: Kasvisolussa on plastideja. Kloroplastit vastaavat fotosynteesiin; ne sisältävät klorofylliä ja niitä ympäröivät kalvostot, kuten thylakoidit. Muita plastideja ovat leukoplastit, jotka varastoivat varastoaineita kuten tärkkelystä, sekä kromoplastit, jotka antavat väriä esimerkiksi hedelmille ja kukille.

Vakuoli: Keskusvakuoli on suurin soluelin, täynnä vettä ja ioneja. Se ylläpitää solun turgoria sekä toimii varastona ja hajottaa tai varastoi aineita. Vakuolin kalvoa kutsutaan tonoplastiksi.

Mitochondriot ja tuma sekä muut soluelimet: Mitochondriot tuottavat solulle energiaa (ATP). Tuma sisältää perinnöllisen aineiston ja ohjaa solun toimintoja. Endoplasmain kalvosto sekä Golgin laite ja ribosomit osallistuvat proteiinien valmistukseen ja muokkaukseen. Kasvisolussa on myös sytoskeleteen osia kuten mikrotubulukset ja aktiinisäikeet.

Erikoistuneet kasvisolut: Parenkymi, kollenkymi ja sklerenkymi sekä johtojäsenet xylem ja floem mahdollistavat veden ja ravinteiden kulun sekä kudosten tukemisen.