kartellit

Kartellit ovat yritysten välistä, tarkoituksellista yhteistyötä, jonka tavoitteena on rajoittaa kilpailua markkinoilla. Yleisiä muotoja ovat hinnan sopiminen, markkina-alueiden tai asiakasryhmien jako sekä tuotantomäärien rajoittaminen tai tarjousten koordinoiminen. Kartellit voivat ilmetä sekä virallisina että salaantuneina sopimuksina ja ne voivat koskea useita toimialoja.

Kartellit heikentävät kilpailua ja voivat johtaa korkeampiin hintoihin, heikentyneeseen tuottavuuteen sekä pienempään valikoimaan. Ne voivat hidastaa innovaatiota ja vääristää kuluttajien sekä muiden yritysten mahdollisuuksia tarjota parempia tuotteita ja palveluita.

Lainsäädäntö ja valvonta: useimmissa oikeusjärjestelmissä kartellit ovat kiellettyjä. Euroopan unionissa kartellilainsäädäntö kieltää sopimukset, joiden tarkoituksena tai vaikutuksena on kilpailun rajoittaminen (esim. art. 101 TFEU). Suomessa kartellit ovat kiellettyjä kilpailulainsäädännön nojalla. Viranomaiset, kuten Euroopan komissio ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV), voivat toteuttaa tutkintoja ja määrätä sakkoja sekä muita korjaavia toimenpiteitä.

Ennakoitumisen ja paljastamisen edistämiseksi monet kilpailuviranomaiset tarjoavat lieventäviä toimenpiteitä paljastaneille (amnesti), mikä voi pienentää seuraamuksia tai johtaa immuniteettiin. Tutkinnat ovat usein monimutkaisia ja pitkiä, mutta kartelleja pyritään estämään ja purkamaan sekä tutkimuksin että oikeudenkäynnein.

Esimerkkejä tunnetuista tapauksista ovat 1990-luvun lysiinikartelli sekä useat rakennus- ja autoteollisuuden kartellit, joista viranomaiset ovat määränneet sakkoja ja toimenpiteitä.