kartellien

Kartellit ovat kilpailua rajoittavia sopimuksia, joissa yritykset sopivat markkinoilla toimivia ehtoja sen sijaan että ne kilpailisivat vapaasti. Kartellityyppejä ovat muun muassa hinnan kartellit, joissa osapuolet sopivat hinnasta tai hintatasosta; markkina-alueiden jaon kartellit; tarjouskilpailujen vilppäily sekä tuotannon tai kapasiteetin rajoittaminen. Tavoitteena on lisätä voittoja rajoittamalla kilpailua, mikä usein nostaa hintoja ja heikentää tarjontaa sekä innovaatiota. Kartellit ovat laittomia useimmissa oikeudenkäyttöalueissa.

Lainsäädäntö ja valvonta

Useimmissa maissa kartellit ovat kiellettyjä. Euroopan Unionissa kartellilainsäädäntö perustuu artikla 101 TFEU:hon sekä muuhun kilpailuoikeuteen. Yhdysvalloissa kartellioikeus määräytyy Sherman Actin nojalla. Monet maat ovat luoneet kansalliset kilpailu- tai antitrust-lainsäädäntöä estämään ja rangaistamaan kartellitoimintaa. Viranomaiset voivat toteuttaa tutkimuksia, määrätä sakkoja ja määrätä toimia kilpailujen palauttamiseksi. Monissa maissa on käytössä leniency- tai amnestiy-ohjelmia, jotka kannustavat kartellin paljastaneita yrityksiä saamaan helpotuksia rangaistuksista.

Vaikutukset ja havaitseminen

Kartellit heikentävät markkinoiden tehokkuutta ja voivat johtaa korkeampiin hintoihin, heikentyneeseen toimitusvarmuuteen sekä hidastuneeseen innovaatioon. Ne ovat usein vaikeita havaita, koska yritykset pyrkivät pitämään yhteydet ja sopimukset piilossa. Havaitsemisen keinoihin kuuluvat markkinoiden hintadynamiikan poikkeavuudet, käytännön epäjatkuvuudet liiketoiminnassa sekä sisäiset viestintä- tai määrityssuhteiden esiintyminen.

Historia ja konteksti

Kartellitoiminta on historiallisesti laajaa ja sitä on paljastettu monilla teollisuudenaloilla ympäri maailmaa. Kansainvälinen yhteistyö ja tiukentunut sääntely ovat lisänneet toimia kartelleja vastaan sekä lisänneet paljastamisen kannustimia.