kansalaiskyselyt

Kansalaiskyselyt ovat systemaattisia tiedonkeruumenetelmiä, joiden avulla kartoitetaan laajan väestön mielipiteitä, arvoja ja tarpeita koskien julkisia palveluita, politiikkaa tai yhteiskunnallisia kysymyksiä. Tällaiset kyselyt voivat toteutua valtion, kuntien, järjestöjen tai tutkimuslaitosten toimesta. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jolla päätöksentekoa voidaan tukea sekä lisätä läpinäkyvyyttä ja demokraattista osallistumista.

Kyselyt toteutetaan usein satunnais- tai rakenteellisen otannan perusteella, jotta tulokset ovat mahdollisimman edustavia. Menetelmät vaihtelevat: verkkokyselyt, puhelin-, paperi- tai kasvokkain toteutetut haastattelut sekä avoimien kysymysten keruu. Kysymyssarjoja suunniteltaessa kiinnitetään huomiota otannan edustavuuteen, kysymysten sanamuotoon ja järjestykseen sekä tietosuoja- ja eettisiin periaatteisiin.

Kansalaiskyselyillä on useita etuja: ne antavat laajan näkemyksen mielipiteistä, voivat tukea päätöksentekoa ja lisätä yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Niillä on myös rajoitteita: vastausprosentti voi olla alhainen, tulokset voivat heijastaa virheellisesti kysymyksen sanamuotoa tai järjestystä, ja toteuttamiseen sekä analysointiin liittyy kustannuksia.

Tietosuoja ja tutkimusetiikka huomioidaan esimerkiksi anonymisoinnilla ja lainmukaisella käsittelyllä. Kansalaiskyselyt voivat olla osa hallinnon ja kuntien päätösten valmistelua sekä yleistä vuorovaikutusta kansalaisten kanssa, mutta niiden tarkoituksena ei ole korvata laajaa, monipuolista keskustelua.