kansainvälisestä

Kansainvälisestä on elatiivin yksikön muoto adjektiivista kansainvälinen, joka tarkoittaa “toisesta/poistuvasta kansainvälisestä” tai “johon liittyvää kansainvälistä” kontekstissa. Suomessa kansainvälinen on yleinen ilmaus, jolla viitataan asioihin, tapahtumiin tai suhteisiin, jotka ylittävät yksittäisen maan rajat ja liittyvät kansainväliseen tasoon.

Käyttö ja morfologia

Kansainvälinen taipuu adjektiivina suomen kielessä ja jokainen adjektiivin taivutusmuoto noudattaa kyseisen nimen taivitusluonnetta. Elatiivin yksikkö muoto on kansainvälisestä, jota käytetään kuvaamaan alkuperää, lähtökohtaa tai asiayhteyttä, kuten “kansainvälisestä kaupasta” (from international trade) tai “kansainvälisestä oikeudesta” (international law). Adjektiivin voi sijoittaa nimen eteen: kansainvälisestä kaupasta tarkoittaa kaupan lähdettä tai kontekstia, jossa kyseinen asia tapahtuu. Elatiivin lisäksi adjektiivia taivutetaan muissa sijamuodoissa, kuten genetiivissä kansainvälisen, partatiivissa kansainvälistä jne., aina suhteessa nimen kanssa.

Käytännön esimerkit

Kansainvälisestä käytännöstä puhuttaessa viitataan usein monikielisiin ja monikulttuurisiin yhteyksiin, kuten ”kansainvälisestä yhteistyöstä” tai ”kansainvälisestä politiikasta”. Eri muodot ilmenevät lauseyhteyden mukaan: “kansainvälisestä kaupasta” (elatiivi, singulari) tai “kansainvälisestä kilpailusta” (elatiivi, singulari). Sana on laajalti käytetty sekä akateemisessa että yleisessä kielessä kuvaamaan asioita, jotka ylittävät kansalliset rajat.

Etymologia ja suhde muihin muotoihin

Kansainvälinen muodostuu kansa- ja välinen-tyyppisestä yhdistelmästä, jolla ilmaistaan liittymää tai koskemattomuutta maanosien ja kansojen väliseen kontekstiin. Suomen kielen kieliopissa kansainvälisen kaltaiset adjektiivit voivat ilmentää laajoja kansainvälisiä suhteita sekä maailmanlaajuisia ilmiöitä.