lauseyhteyden

Lauseyhteyden käsite tarkoittaa suomen kielessä sitä, miten useamman kuin yhden lauseen sisällöt liittyvät toisiinsa. Lauseyhteys syntyy yleensä päälauseen ja sen ala-lauseiden välisestä suhteesta tai kahden päälauseen välisestä yhteydestä. Merkitys ja selkeys riippuvat siitä, millaisia yhteyksiä lausujen välillä käytetään.

Lauseyhteys voidaan jakaa pääryhmiin rinnastavaan yhteyteen ja alistavaan yhteyteen. Rinnastuksessa kaksi tai useampi päälause liittyy toisiinsa tasavertaisesti ilman aloittavaa alaistamista; yleisiä konjunktioita ovat ja, sekä, tai sekä että. Esimerkki: Hän lähti ulos, ja hän palasi myöhemmin. Alistus tarkoittaa sitä, että toinen lause tai lauseen osa alistaa toisen; tällaisia yhteyksiä ilmaisevat esimerkiksi kun, kunnes, jos, koska, että, vaikka. Esimerkki: Jos sataa, pysytään sisällä.

Relatiiviset lauseet ovat toinen tapa muodostaa lauseiden välistä yhteyttä: päälause ja sivulause liittyvät siten, että sivulause täydentää tai määrittelee päälausetta. Esimerkki: Talo, joka on vanha, tarvitsee remonttia. Sivulause voi antaa syyn, ajan, ehtoa tai lisätietoa: Hän kertoi, että hän tulee huomenna.

Lauseyhteyden hallinta vaikuttaa tekstin sujuvuuteen ja ymmärrettävyyteen. Kielessä käytetyt konjunktiot, pronominit ja välimerkit ohjaavat lukijaa vaiheesta toiseen ja luovat kielellistä logiikkaa sekä aikahaarukoita että merkitysalueiden rajoja.