kamerapohjainen

Kamerapohjainen on suomalainen adjektiivi, joka kuvaa järjestelmiä, lähestymistapoja tai sovelluksia, jotka perustuvat kameroiden tuottamaan visuaaliseen dataan. Termi on suomenkielinen vastine englannin sanalle camera-based ja sitä käytetään erityisesti teknologiakeskusteluissa kuvaamaan vision tai kuvan analysointiin perustuvia ratkaisuja.

Käytännössä kamerapohjainen järjestelmä kerää kuvat tai videomateriaalia ja tulkitsee niistä tietoa. Tämä tapahtuu yleensä konenäön ja/tai koneoppimisen menetelmin, kuten objektien tunnistamisessa, liikkeen seurannassa, kasvojen tai tunnisteiden tunnistuksessa sekä syvyys- ja tilankäsittelyssä. Monokulaarinen tai stereo-standardi voi antaa kolmiulotteisen käsityksen ympäristöstä, ja kuvanlaadun sekä valaistuksen vaihtelut vaikuttavat suorituskykyyn.

Sovelluksia on monilla aloilla. Autoteollisuudessa kamerapohjaisia järjestelmiä hyödynnetään ajonvakautuksessa, törmäyksen torjunnassa sekä pysäköinnin avussa. Robotiikassa visuaalinen ohjaus ja ympäristön kartoitus ovat yleisiä käyttötarkoituksia. Kuluttajaelektroniikassa kamerapohjaiset ominaisuudet esiintyvät esimerkiksi kasvojentunnistuksessa, nopeammissa gruippauksissa sekä lisätyn todellisuuden sovelluksissa. Teollisessa automaatiossa visio voidaan käyttää laadunvalvontaan ja tuotantolinjojen valvontaan.

Käytössä kamerapohjaisuus kilpailuttaa muita sensoritapoja, kuten lidar tai radar, mutta usein niitä yhdistetään sensorifuusiossa parhaan suorituskyvyn saavuttamiseksi. Kamerapohjainen lähestymistapa on herkkä valaistukselle ja näkymien peittymiselle sekä vaatii usein huomattavaa laskenta- ja muistiresurssia. Sen käyttö on kuitenkin yleistä kenttä- ja tutkimusympäristöissä, joissa visuaalinen tieto on keskeistä.