kalvomateriaaleille

Kalvomateriaaleille tarkoitetut materiaalit ovat ohuita, joustavia polymeerikalvoja, joita käytetään monenlaisissa sovelluksissa. Kalvo voi olla yksikerroksinen tai monikerroksinen laminaatti, ja sen paksuus on tyypillisesti noin 10–1000 mikrometriä. Kalvojen suunnittelussa kiinnitetään huomiota barieraominaisuuksiin, tulostettavuuteen sekä prosessointiin.

Ominaisuudet: keskeisiä ovat mekaaninen kestävyys (vetolujuus, venyvyys), läpäisyeste kosteudelle ja kaasuille (esim. hapelle ja hiilidioksidille), läpinäkyvyys ja kirkkaus, lämpötilankesto sekä kemikaalien kestävyys. Lisäksi tärkeitä ovat tulostettavuus, silitysominaisuudet sekä laminaattien side- ja liimaominaisuudet, jotta kalvot kestävät pakkauksista ja laitteista koostuvat rakenteet.

Materiaalit ja valmistus: yleisimpiä kalvoraaka- aineita ovat polyeteeni (PE, kuten LDPE, LLDPE ja HDPE), polypropeeni (PP) sekä polyesteri (PET). Monikerroksisina käytetään laminaatteja, joissa kerrokset kuten EVOH, PVDC tai nylon parantavat barier- ja mekaanisia ominaisuuksia. Kalvot valmistetaan pääasiassa extruusiolla cast- tai blown-film -menetelmillä sekä laminaatio- ja coextrusio-tekniikoilla.

Käyttökohteet: suurin ryhmä on elintarvike- ja lääkealojen pakkaus sekä tekniset kalvot, suojakalvot ja erikoissovellukset kuten eriste- ja turvarakenteet. Kalvot mahdollistavat näkyvyyden, tuoteturvallisuuden sekä kosteuden ja kaasujen hallinnan.

Ympäristö: kalvomateriaaleja koskeva ympäristövaikutus liittyy kierrätykseen ja kiertotalouteen. Monikerroksiset laminaatit voivat hankaloittaa kierrätystä, joten kehitetään kierrätettäviä ratkaisuja sekä biohajoavia tai biopohjaisia vaihtoehtoja. Standardien osalta käytetään mittauksia, kuten vesihöyryn ja hapen läpäisyyttä sekä läpinäkyvyyttä (ISO- ja ASTM-standardeja). Tulevaisuuden suuntiin kuuluu paremman kierrätettävyyden ja ympäristöystävällisten raaka-aineiden kehittäminen.