kalkkimagneesista

Kalkkimagneesi on epävirallinen nimi kalsium-magneesi-karbonaatista, jonka yleisin kemiallinen kaava on CaMg(CO3)2. Geologiassa tästä yhdisteestä käytetään usein nimeä dolomiitti, ja sille muodostuvaa kivilajitystä kutsutaan dolostoneeksi. Kalkkimagneesi-termillä viitataan siten usein samaan mineraalikoostumukseen kuin dolomiitti.

Mineraalilla on rhomboedrinen kristallijärjestelmä; väri on tyypillisesti valkoinen, harmaa tai kellertävä, ja lusteri vaihtelee lasisesta helmiäiseen. Mohs-kovuus on noin 3,5–4, ja tiheys noin 2,87 g/cm³. Reaktiot happoihin vaihtelevat, mutta yleisesti karbonaatit liukenemattomasti reagoivat happojen kanssa muodostaen CO2-kasvua. Kova ja tiheä rakenne sekä rhomboedrinen cleavage ovat tyypillisiä piirteitä.

Kalkkimagneesi muodostuu pääasiassa sedimentaarisissa ympäristöissä kalkkikiven dolomitisaation seurauksena, jolloin magnesiumia substituoidaan osittain kalsiumin tilalle. Dolomitisaatio tapahtuu diagenesin aikana, usein magnesiumia sisältävien vesien vaikutuksesta; prosessi voi johtaa laajoihin dolostoneihin. Esiintymispaikkoja on maailmanlaajuisesti; suurimmat varastot muodostuvat karbonaattirakenteisiin.

Käytännössä kalkkimagneesi toimii magnesiumin lähteenä teollisuudessa, ja sitä käytetään rakennus- ja raaka-aineena sekä magnesiumin tuottamiseen. Dolostoneista voi muodostua öljy- ja kaasureservoaarioita, mikä korostaa sen geologista ja taloudellista arvoa. Dolomiitin ja kalkkimagneesin ero (mineraali vs. kivilaji) sekä käytännölliset nimet voivat vaihdella alueittain.