kaksoistumisesta

Kaksoistumisesta on yleistermi biologisessa keskustelussa, joka kuvaa ilmiötä, jossa kaksi yksilöä kehittyy yhdestä hedelmöittyneestä munasolusta tai kahdesta hedelmöitetystä munasolusta. Ilmiö esiintyy sekä eläin- että kasvi- ja mikrobitieteissä, ja se voi merkitä erilaisia kehityksellisiä reittejä riippuen kontekstista.

Kaksosten syntyessä on kaksi päämekanismia: monozygotic eli identtiset kaksoset, jolloin yksi hedelmöittynyt munasolu jakautuu kahdeksi sikiöksi, sekä dizygotic eli erilliset kaksoset, jolloin kaksi erillistä munasolua hedelmöittyy kahdella eri siittiöllä. Monozygotic kaksosista syntyvien yksilöiden geeniperimä on käytännössä sama, kun taas dizygotic kaksoset ovat geneettisesti verrattavissa tavallisiin kaksosiin sisaruksiin.

Kasveilla ja joissakin muuilla eliöissä kaksoistuminen voi ilmetä polyembryonyynä, jossa useammat alkiot kehittyvät samasta hedelmöityksestä tai kasvin erilaisten soluryhmien kautta. Tämä on yleisintä tietyissä kasvilajeissa, ja sitä tutkitaan erityisesti siementen kehityksen ja hyötykasvien ominaisuuksien näkökulmasta.

Sosiaalisesti ja terveyden näkökulmasta kaksosreaktioihin liittyy sekä mahdollisia hyötyjä että riskejä. Raskaudessa kaksosuus voi lisätä synnytysriskejä ja vaatia erityistä seurantaa, mutta yksilöiden terveys riippuu monista tekijöistä, kuten raskauden kulusta ja sikiöiden kehityksestä.

Kaksoistumisesta käytettyjä käsitteitä ovat muun muassa identtiset ja erilliset kaksoset sekä polyembryony.