kaasupitoisuus

Kaasupitoisuus tarkoittaa tietyn kaasumäärän osuutta kaasuseoksessa. Yleisiä ilmaisumuotoja ovat mooliosuus x_i, tilavuusosuus sekä osittaispaine P_i. Ideaalikaasun tapauksessa P_i = x_i P_total, ja pienissä pitoisuuksissa tilavuusosuus vastaa likimäärin mooliosuutta. Pitoisuudet voivat vaihdella laajasti ja ne voivat ilmetä sekä yksittäisenä kaasuna että useamman kaasun yhdistelmänä.

Yleisiä mittayksiköitä ovat ppm (osuus miljoonasta), ppb (osuus miljardista) sekä tilavuusprosentti. Lisäksi käytetään molaarista konsentraatiota (mol/m^3) tai massakonsentraatiota (mg/m^3), erityisesti ympäristö- ja prosessimittauksissa.

Analyysissä sovelletaan muun muassa kaasukromatografiaa (GC) ja massaspektrometriä (MS), jotka erottavat ja määrittävät useita kaasuja. Infrapunaspektroskopia (IR) ja FTIR sekä optiset tekniikat kuten cavity ring-down spectroscopy (CRDS) soveltuvat ilman ja kasvihuonekaasujen pitoisuuksien mittaukseen. Elektrokemialliset sensorit sekä muut jatkuvan mittauksen sensorit palvelevat käytännön ilmanlaadun ja prosessien pitoisuuksia koskevissa mittauksissa.

Sovelluksia ovat ilmanlaadun seuranta, kasvihuonekaasujen pitoisuuksien valvonta, teollisuusprosessien optimointi sekä työturvallisuuteen liittyvät kaasumääritykset.

Kaasupitoisuuksiin vaikuttavat lämpötila, paine ja kosteus; mittaukset on siten usein tehtävä standardoiduissa oloissa. Kalibrointi, laitteistojen herkkyys ja epäpuhtaudet vaikuttavat tuloksiin.