kaasuseoksessa

Kaasuseoksessa tarkoittaa tilaa, jossa kaksi tai useampi kaasu esiintyy yhdessä seoksena. Seoksen koostumus määritellään kaasujen määrän tai molekyylien suhteen, ja sen ominaisuudet riippuvat sekä yksittäisten kaasujen että niiden pienestä vuorovaikutuksesta.

Yleisiä käsitteitä kaasuseoksissa ovat osapaineet, molekyylimäärät ja osan osuus eli molekyylien osuus. Daltonin laki kertoo, että seoksen kokonaispaine P on yksittäisten kaasujen osuuksien summa: P = Σ P_i. ideaalissa kaasuseoksessa kunkin komponentin osapaine voidaan esittää P_i = x_i P, missä x_i on molekyylien molekyylimäärän suhde (x_i = n_i / Σ n_j). Tämä johdattaa myös ideaalikaasun tilanyhtälöön P V = n R T.

Käytännössä kaasuseokset voivat käyttäytyä ideaalisti tai poiketa siitä, mikä näkyy esimerkiksi kääntyvissä tiloissa ja vuorovaikutuksissa. Diffuusio ja effuusio ovat seoksessa esiintyviä fysiikan ilmiöitä, joita kuvaa esimerkiksi Grahamin laki: kaasujen erojen molekyylimassojen perusteella nopeudet eroavat.

Esimerkkejä kaasuseoksista ovat ilman koostumus (N2, O2, argon, CO2 ja pienet määrät), sekä teolliset seokset kuten luovutettavien polttoaineiden ja ilman seokset. Gaskrattoja käytetään analysointiin, esimerkiksi kaasukromatografia ja massaspektrometria voivat määrittää seoksen koostumusta.

Kaasuseosten tuntemus on keskeistä muun muassa ilmanlaadun, polttoaineiden palamisen ja prosessiteollisuuden turvallisuuden sekä suunnittelun kannalta.