käskykanta

Käskykanta on prosessorin suorittamiseen käytettävien konekielisten käskyjen kokonaisuus. Siitä käytetään usein termiä instruction set architecture (ISA). Käskykanta määrittelee, miten käskyt on koodattu (käskykoodit ja operandit), millaisia osoitekäytäntöjä tukitaan, millaiset data-tyypit ovat käytettävissä sekä kuinka monta ja millaisia rekistereitä prosessorissa on. Lisäksi käskykanta vaikuttaa muistijärjestelmän ja I/O:n käyttöön sekä ohjelmiston suorituskykyyn.

Käskykannan kuuluvat yleisesti erottuvat käskylajit: tiedonsiirto- ja muistikäskyt, laskenta- ja loogiset käskyt, ohjauskäskyt (hyppykäskyt, alikutsut ja paluut) sekä mahdolliset erikoiskäskyt ja järjestelmäkutsut. Osoitekäytännöt sekä operandien määrä ja tyyppien tuki ovat keskeisiä osia käskykantaa. Joissakin arkkitehtuureissa käytetään myös mikrokoodia, jolla monimutkaiset käskyt tulkitaan helpoiksi operaatioiksi.

Käskykanta on erillään sen toteuttavasta mikrotason suunnittelusta: sama käskykanta voidaan toteuttaa useilla eri mikroarkkitehtuureilla, ja toisaalta mikrotason toteutus voi käyttää mikrokoodia. Käskykannan suunnittelu vaikuttaa ohjelmointiin, kääntämiseen, suorituskykyyn sekä koodin tiheyteen ja energiankulutukseen.

Yleisimmät esimerkit ovat x86- ja x64-käskykannat sekä ARM, mutta markkinoilla on myös muita ISA:ta kuten MIPS tai PowerPC. Käskykannan kehitys voi sisältää laajennuksia, joilla tuetaan uusia ominaisuuksia samalla säilyttäen taaksepäin yhteensopivuus.