jäätikute

Jäätiköt ovat suuria jäätikköalueita, jotka muodostuvat lunta kertyy vuosikymmenten aikana, tiivistyy firniksi ja muuttuu kiinteäksi jääksi. Jäätiköt virtaavat oman painonsa vaikutuksesta: ne liikkuvat hitaasti alaspäin tai sivulle ja kuljettavat mukanaan kiveä sekä sedimenttiä, mikä muokkaa maastoa ja muodostaa moraineja sekä jäätikkölaaksoja.

Jäätiköitä on useita tyyppejä. Laaksojäätikot virtaavat vuoristolaaksoja pitkin, kun taas mannerjäätiköt kattavat suuria alueita ja voivat peittää koko mantereen, kuten Grönlannin jäätikkö ja Etelämantereen jääpeite. Jäätiköissä tapahtuu usein jään lohkeilua ja halkeilua, ja niiden reunoilla voi esiintyä jäätikkövuonoja sekä jäävuoria.

Jäätiköillä on merkittävä vesivaraston rooli: ne varastoivat suuria määriä makeaa vettä ja vapauttavat sitä hitaasti ympäri vuotta. Sulamisen ja virtaavan veden määrä vaikuttaa jokien veden saantiin sekä joidenkin alueiden ekosysteemeihin. Lisäksi jäätiköt vaikuttavat merenpinnan tasoon, erityisesti mannerjäätiköiden sulaessa.

Ilmastonmuutos on vaikuttanut jäätiköihin monin tavoin: ilmaston lämpeneminen on lisännyt sulamista ja jäätiköiden paksuuden sekä pituuden vähenemistä monilla alueilla, erityisesti Alpeilla, Himalajalla sekä Etelämantereella ja Grönlannissa. Jäätiköiden tilaa seurataan tutkimuslaitosten toimesta satelliittikuvin, ilmamittauksin sekä kenttätutkimuksin.